Tilan etsintää
Teatteri tapahtuu aina tilassa, fyysisessä ja henkisessä. Harjoitus- ja esitystilojen etsintä on hyvin oleellinen osa kaikkien ilman vakituista tilaa toimivien teatterintekijöiden työtä, ja joskus tuntuu että kyky sopivan tilan löytymiseen on se ominaisuus joka erottaa ns. jyvät akanoista.
Itse olen tehnyt esityksiä pääosin muilta teattereilta vuokrattuihin, valmiisiin tiloihin. Näin tapahtui myös Särkyneen teatterin edellisen esityksen Kauneuden kanssa. Tilat vuokrattiin Contakti-teatterilta, koska se oli helppo ratkaisu, koska päätös esitystilasta piti tehdä nopeasti, koska tila ja sen hallinnoijat olivat tuttuja ja niin edelleen. Eikä siinä mitään, Kauneus toimi niissä tiloissa erinomaisesti. Esityksen jälkimainingeissa kuitenkin päätin että seuraavan tuotannon kanssa toimisin toisella tavalla.
Viime syksynä työn alla ollut ”Ihmisyys?-Seitsemän monologia ihmisyydestä” olikin sitten toinen ääripää. Sen piti olla seitsemän monologin esityssarja jossa jokainen monologi olisi esitetty eri esitystilassa. Juuri tähän haettiin edellisessä postauksessa mainittuja apurahoja ja juuri näiden seitsemän tilan etsinnän olisi pitänyt olla sitä työtä jota minun olisi pitänyt tehdä apurahapäätöksiä odotellessa. Vaikka tiloihin ei olisikaan lopulta ollut rahaa, olisi käteen jäänyt ainakin joku konkreettinen visio tiloista ja niiden käytöstä. Sen päälle olisi hyvin voinut jatkaa työtä Ihmisyyden? eteen.
Tätä kirjoitettaessa Ihmisyyttä? ei ole haudattu, ei todellakaan. Kuten aiemmin kirjotin, otsikolle on nyt tilausta kenties enemmän kuin ikinä.
Tänään olen kuitenkin aloittanut tilan hakemisen erääseen toiseen esitykseen. En voi vielä paljastaa mikä se on, mutta kyseessä on valmis näytelmä jossa on useampi kuin yksi näyttelijä ja joka on siinä määrin tunnettu että se on jopa filmattu elokuvaksi. Mikään erityisen tunnettu ja usein esitetty teksti se ei kuitenkaan ole. Kerron tekstistä myöhemmin kun on enemmän kerrottavaa.
Nyt etsin siis tilaa joka ei olisi valmis teatteri. Tilaa joka sopisi fyysisiltä puitteiltaan esityskäyttöön ja vastaisi puitteidensa puolesta myös sen ”henkisiä” sisältöjä. Varsinkin jälkimmäinen ominaisuus on tässä yhteydessä tärkeä. Liian usein teatteria viedään tiloihin jotka ovat helposti tarjolla ja joissa teatteria on tehty ennenkin. Tässä tapauksessa haluaisin että tilan valinta olisi jo itsessään oivallus. Että se sopisi täysin esityksen sisältöön, sen henkilöihin ja maailmankuvaan. Että tila itsessään olisi osa esityksen sisältöä, ei vain paikka jossa se tapahtuu.
Millaista tilaa sitten olen hakemassa?
Tarvitsen tilan jossa olisi kolme isoa ikkunaa ja leveät ikkunalaudat. Mielellään valkeaseinäistä, korkeaa ja koristeellista paikkaa jossa olisi häivähdys kirkkoa, oikeussalia ja rantahuvilaa. Veden läheisyys ja kaunis maisema ovat eduksi mutta eivät pakollisia. Tilan ei tarvitse olla valtavan suuri, esitys on pienimuotoinen. Luonnollisesti tila pitäisi saada käyttöön mahdollisimman halvalla 😊
Jos jollekin lukijoista tulee mieleen kuvausta vastaava tila, vinkkejä otetaan vastaan osoitteessa sarkynytteatteri@gmail.com Haku on päällä nyt.
Kohti tulta ja unta. Kohti uusia tiloja.
Porissa 10.6.2022
Kaarlo Kankaanpää