Tulen ja unen maisemia:Kahdestoista kirjoitus

Tänään on sunnuntai, kaunis seesteinen pyhäpäivä ja Kauneuden työryhmän viimeinen vapaapäivä ennen ensi-iltaa. Alun perin olin varma että tänäänkin harjoiteltaisiin, mutta eilisen läpimenon jälkeen päätin että ei harjoitellakaan. Syy ei ole se, että esitys olisi niin hyvä ja valmis vaan se että väki on sekä henkisesti että fyysisesti pikku paussin tarpeessa.


Taakse jäävä viikko onkin ollut hyvin työntäyteinen. Maanantain vaihtosulkeisten jälkeen (kts. edellinen päivitys) pidimme läpimenot tiistaina, keskiviikkona. torstaina ja lauantaina sekä lisäksi toiseksi vaihtosulkeiset (!) perjantaina. Tämän päälle osa musiikeista äänitettiin vielä uudelleen Jeremias-Petteri Niemisen kotistudiossa ja koska näyttelijät toimivat esityksessä itse myös muusikkoina, tuli tästä heille runsaasti työtä ja vaivaa. Kauneus on ollut monessakin mielessä uuvuttava projekti. Siksi on parempi olla lisäämättä enää kuormitusta juuri ensi-illan alla.


Samalla kysymys on kuitenkin myös myönteisestä väsymyksestä. Me tiedämme mitä olemme tehneet ja saaneet jo nyt aikaiseksi. Emme tiedä onko esitys oikeasti hyvä mutta ainakaan se ei ole täysin huono. Meillä on siis varaa pitää nyt yksi päivä vapaata. Kahden viikon päästä kaikki esitykset ja prosessi on jo ohi.


Huomenna maanantaina ja ylihuomenna tiistaina pidämme vielä kaksi läpimenoa. Sitten kohtaamme elävän yleisön ensi kerran. Kaikkein eniten esitys tarvitseekin tällä hetkellä yleisöä. Tavallisesti yleisö tuo kymmenen prosenttia lisää keskittymistä ja energiaa, mutta väitän että Kauneudessa prosentti tulee olemaan vielä suurempi. Tämä ei johdu vain siitä että teatteria esitetään näinä aikoina niin vähän ja ihmiset kaipaavat esityksiä. Suurin syy on esityksen muodossa ja avoimessa suhteessa yleisöön. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, sen näette esityksissä.


Noin muuten tunnelmat ovatkin tänään ennen kaikkea odottavat. Enää kolme yötä ensi-iltaan, kuin kolme yötä jouluun vanhassa laulussa. Ensi-iltahan on teatterintekijöille kuin jouluaatto. Olemme onnekkaita ihmisiä kun meillä on joulu monta kertaa vuodessa. Tai näin ainakin oli ennen koronaa…


Edellisessä postauksessa toivoin ihmisiä aktivoitumaan lippuvarauksissa. Johtuiko sitten bloggauksesta vai ihan muista tekijöistä, varauksia kertyi kuluneella viikolla oikein mukavasti. 42 prosenttia lipuistamme on nyt varattu, mikä on hienoa. Lisääkin otetaan mielellään vastaan. Toivon tätä paitsi Särkyneen teatterin ja Kauneuden työryhmän, myös Contakti-teatterin puolesta. Hienot tilat ovat koronan takia tyhjillään ja odottavat nyt täyttymistä.

Näissä tiloissa odotetaan vain kolmen yön kuluttua...

On mahdollista että yksi bloggaus ilmestyy vielä ensi-iltapäivänä. Ennen sitä toivotan lukijoille rattoisaa pyhäpäivää ja hyvin ansaittua lepoa.


Kohti Tulta ja Unta. Kohti Kauneutta.

Porissa 7.2.2021

Kaarlo Kankaanpää